fbpx

Ajankohtaista Suomen autoilun verotukseen on rakennettu itsetuhomekanismi

Suomen vuoden 2020 valtion budjetti kerää ensi vuonnakin merkittävän osuuden verotuloista polttonesteistä (2 705M€), ajoneuvoverosta (1 165 M€) ja autoverosta (889 M€). Kaiken tämän päälle tulee vielä tulot arvonlisäverosta. Nopealla laskutoimituksella päästään yli 10% osuuteen koko Suomen valtion budjetin verotuloista.

Tähän kokonaisuuteen on rakennettu ilmeinen ristiriita, joka on pakko ratkaista lähitulevaisuudessa. Suomi tavoittelee merkittäviä liikenteen päästövähennyksiä. Suomen julkisesti asetettu tavoite on 250 000 sähkökäyttöistä autoa vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite on ristiriidassa Suomen valtion budjetin kanssa. Syynä on se, että autoilun verotulot on tiivisti kytketty päästöihin. Auto- ja ajoneuvovero  on sidottu päästöihin ja polttoaineverot ovat luonnollisesti kytketty kulutukseen.

Liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat rapauttavat Suomen valtion veropohjaa

Nyt käynnissä oleva markkinaehtoinen muutos polttomoottoriautoista kohti vaihtoehtoisia käyttövoimia ja erityisesti sähköä johtaa tilanteeseen, joka haastaa Suomen valtion veropohjaa. Tämän vuoksi Valtiovarainministeriö asetti työryhmän pohtimaan autoilun verotusta. Autoilun verotus herättää paljon intohimoja ja ilmastonmuutoksen tuoman pakon myötä järeillekin toimenpiteille on kysyntää. Viimeisimpänä taloustutkijatyöryhmä ehdotti päästölupia polttoainejakelijoille. Tämä johtaisi lähtökohtaisesti polttoaineen hinnan rajuun nousuun.

Julkista keskustelua seuratessa on hyvä muistaa, että tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun autoilun verotuksen kokonaisuudistusta mietitään. Vuoden 2013 loppupuolella Jorma Ollilan työryhmä jo ehdotti kilometripohjaista verotusmallia. Viime hallituksen LiVe-hanke yritti tehdä liikenteen verotuksen kokonaisuudistusta. Tämä jäi poliittisen tilanteen vuoksi torsoksi.

Käytännössä huomioiden useat erilaiset autoilun käyttövoimat (metaanikaasu, vety, sähkö, bensiini, diesel yms.), hyvin voimakkaassa muutoksessa olevat autoilun käyttötavat (MaaS palvelut, yksityisleasing, vuokra-autot, omistus, yhteiskäyttöautoilu) yhdistettynä haastaviin päästötavoitteisiin, on muutoksen tarve massiivinen. Faktoja katsottessa syntyy nopeasti käsitys, että Ollilan työryhmä oli aikanaan hyvin kaukonäköinen esittäessään kilometripohjaista veromallia. Tälle löytyi viime keväänä myös autoilijoiden keskuudesta myötämielisyyttä.

Tarvitaanko sijaintiseurantaa?

Erityisesti 2017 LiVe-hankkeen yhteydessä sijaintiseuranta herätti paljon julkisuudessa keskustelua. Sijaintitieto mahdollistaisi verotuksen kohdentamisen niihin ajankohtiin ja paikkoihin, joissa on eniten vaihtoehtoisia liikkumisen muotoja. Puhtaaseen kilometrisuoritteeseen perustuva veromalli rasittaisi erityisesti kasvukeskusten ulkopuolista liikkumista. Päätös ei ole kiinni teknologiasta, vaan poliittisesta tahdosta.

Käyttövoimien muutos tulee olemaan lähivuosina vääjäämätön sekä käyttövoimateknologian  muuttumisen myötä, että ilmastotavoitteiden vuoksi. Se millaiseksi autoilun verotus pakon edessä muuttuu, on mielenkiintoista nähdä.

___

Keskustelu jatkuu Secton some-kanavissa Facebookissa ja LinkedIn:ssä.

Sananvuoron kirjoittaja Ville Kujansuu on tiettävästi Suomen innovatiivisin blogaava talousjohtaja (toim. subjektiivinen huom.). Suomen johtavan autoalan palveluyhtiön Secton riveihin Ville liittyi vuonna 2014.

Ota yhteyttä!

Miten voimme olla avuksi? Kerro meille autotarpeistasi ja olemme sinuun pian yhteydessä.