fbpx

Sähköautot, Sananvuoro Secto tulevaisuuskatsaus vol. 2 – Kolme megatrendiä, jotka muuttavat käsityksemme liikkumisesta

Autoala ja liikkuminen yleisesti on huikeassa murroksessa. Uudet teknologiat yleistyvät ja mahdollistavat kokonaan uusia tapoja ajatella fyysistä liikkumista. Tämä kolmen blogin sarja tutkii näitä keskeisiä trendejä, jotka tulevat vaikuttamaan siihen miten me liikumme tulevaisuudessa. Koko autoteollisuuden klusteri joutuu ottamaan nämä muutokset huomioon omaa liiketoimintaansa suunnitellessaan. McKinseyn ansiokas tutkimus tämän vuoden tammikuulta luotaa hyvin näitä haasteita:

Liikkumisen muutosta ajavat teknologisen kehittymisen megatrendit:

  1. Blogi 1: Autonomisuuden kasvu, jonka janan päässä ovat automaattisesti liikkuvat robottipodit ja henkilöitä kuljettavat dronet
  2. Blogi 2: Sähkön tulo hallitsevaksi käyttövoimaksi ympäristöystävällisyyden ja tehokkuutensa myötä
  3. Blogi 3: Liikkumisen palvelullistuminen ja monipuolistuminen

 

Blogi 2. Sähkön nousu hallitsevaksi käyttövoimaksi

Juuri meneillään olevilla Geneven automessuilla autoteollisuuden pääkehityssuunta tulee hyvin selville: Sähkö on se käyttövoima, johon tulevaisuuden autojen liikkuminen tulee vahvasti perustumaan. Tämän HS:kin nosti 9.3.2019 vahvasti esille. Isoista autotehtaista mm. VW ilmoitti viime syksynä investoivansa hulppeat 50 mrd USD sähköautoihin. VW jopa ilmoitti 4.12.2018 strategiajohtajansa Michael Joshin suulla, että 2026 tulee olemaan viimeinen vuosi, kun yhtiö lanseeraa uusia polttomoottoriautoja.

Matalampi kustannustaso tulee johdattamaan sähkön laajentumista

Tietoisuus ilmastomuutoksesta on muuttanut paljon autoteollisuuden päästörajoja ja on muuttamassa myös kuluttajien mieltymyksiä. Secton kevään 2019 asiakaskyselyssäkin 59% vastaajista pitivät CO2 päästöjen laskemista edelleen tärkeänä asiana.

Sähkö tulee valtavirraksi autoilussa vain ja ainoastaan halvemman kokonaiskustannustason, ei ideologian vuoksi. Sähköautoilun keskeisiä vahvuuksia pidemmällä juoksulla on oikeastaan kolme:

  1. Huomattavasti polttomoottoria parempi energiatehokkuus, eli suurempi osuus käyttövoimasta voidaan käyttää liikumiseen. Tämä johtaa pienempään käyttökustannukseen.
  2. Pienemmät huoltokustannukset, johtuen siitä perustavanlaatuisesta erosta, että sähkömoottori ei tarvitse voiteluaineita ja sen teknisen monimutkaisuuden taso on matalampi kuin vastaavalla polttomoottorilla. Tämä johtaa pienempään ylläpitokustannukseen ja pidemmässä juoksussa pienempään hankintahintaan.
  3. Sähkömoottorin luontaiset ominaisuudet. Sähkömoottorilla on luonnostaan korkea vääntösuhde, joka parantaa kiihtyvyyttä ja ajettavuutta. Sähkömoottori perustuu pyörimistaajuuteen, joten vaihteet jäävät historiaan. Sähkömoottori on luonnostaan myös päästötön ja äänetön, millä on merkitystä erityisesti tiiviimmissä kaupunkioloissa.

Tämän hetkisen tiedon valossa akustopohjaiset sähköautot tulevat hintatasossa saavuttamaan polttomoottoriautot noin vuoden 2025 tienoilla.

Sähköauto tarvitsee lataamisen infrastruktuuria

Vaikka sähkö on modernissa yhteiskunnassa universaali hyödyke, sähköauto tarvitsee tuekseen toimivan ja korkeatehoisen latausinfrastruktuurin. Perinteinen pistorasia (sähköautokielellä Schuko) antaa autoon virtaa vain hitaasti, jolloin esim. kesken matkan tapahtuva lataus ei ole mielekästä tästä kanavasta. Nopean ja keskinopean lataamisen verkoston tarve kasvaa, jotta sähköautojen ladattavuus olisi turvattu myös kannan kasvaessa. Sähkön ominaishinnan ollessa halpaa sähköautoilija maksaakin itseasiassa lyhyestä latausajasta, ei niinkään lataamastaan energiasta.

Suomessakin infrastruktuuri tarvitsee vielä merkittäviä panostuksia sekä hitaaseen yön yli tapahtuvaan parkkipaikkalataamiseen sekä liikenteen solmukohdissa tapahtuvaan suurteholataamiseen. Valtioneuvoston tilaamaan Gaselli-loppuraportin mukaan erityisesti taloyhtiölataaminen, työpaikkalataaminen ja liityntäpysäköintilataaminen kaipaavat toimia. Liikenteen solmukohtien latausverkostot rakentuvat markkinakysynnän mukana.

Sähkö tulee myös hyötyajoneuvoihin

Sähkö käyttövoimana ei rajoitu vain henkilöautoihin. Hyötyajoneuvoissa on jo nyt nähtävissä mm. Sisun hybridikuorma-autoja, CAT:n täyssähköisiä kaivikoneita ja Volvo esitteli täyssähköisen jakelukuorma-auton. Ruotsissa taas esiteltiin ensimmäinen sähköinen moottoritie, joka mahdollistaa kaluston lataamisen ajon aikana. Energiatehokkuus tulee lähivuosina myös tänne.

Sähkön yleistyminen on kiinni teollisen akustotuotannon volyymin kasvusta

Sähköautojen suunnittelu ei kovin hirveästi eroa tavallisen polttomoottoriauton suunnittelusta ja sähkömoottorit ovat olleet teollisuudessa valtavirtaa jo vuosikymmeniä. Sähköauton akilleenkantapää on tähän saakka ollut akusto ja erityisesti edullisen ja riittävän suuren akuston saatavuus. Näihin on globaalisti meneillään massiiviset investoinnit kautta maailman. Samalla panostukset nykyisen litiumioniakustot korvaaviin teknologioihin ovat kasvussa. VW ja Toyota ovat tutkimassa vaihtoehtona kiinteän elektrolyytin akkuja akkukapasiteetin seuraavaksi sukupolveksi. VW ilmoitti viime syksynä investoivansa 100 M€ ostamalla tämän sektorin johtavan toimijan Quantum Scapen.

Kestävätkö akustot riittävän pitkään?

Tähän kysymykseen mekin Sectolla olemme saaneet vastata. Perustuen kokemukseemme 3-4 vuotta vanhoista leasingistä palautuneista sähköautoista joita olemme myyneet itse kuluttajille: kyllä ne kestävät. Yksi julkinen esimerkki on suomalaisesta Tesla-taksin kuljettajasta Ari Nyyssösestä, jonka 400 000km ajetun 85 kWh Teslan akkujen varausaste on edelleen 93%.

Pistokehybridit johtavat tietä sähköisen käyttövoiman muutokseen

Suomessakin on viime aikoina hyvin nähty kuinka pistohybridiautot ovat ilmaantuneet voimalla katukuvaan.

sähköautojen määrä 2014-2018
Lähde: Gaselli-loppuraportti, sivu 31.

Tämä luo osaltaa maaperää täyssähköautoilulle opettamalla kuljettajille latausrutiinit (pistokeautoa kun saa olla lähes aina lataamassa), levittävät latausinfraa ja antavat kokemuksen sähköisestä liikkumisesta. Pistokehybridistä siirtyminen sähköautoon on itseasiassa hyvin luonteva ja pieni askel monelle kuljettajalla. Olemme itse nähneet tämän myös käytännössä leasingautoilijoiden parissa.

Eikö sähköautojen saatavuus ole vielä huonoa?

Tällä hetkellä kyllä. Moni perinteisempi valmistaja on vasta tuomassa ensimmäisiä täyssähköisiä autojaan markkinoille ja moni on ilmoittanut laajoista valikoimista lähivuosille. Sähköautoilu kärsii valikoiman puutteesta mm. suomalaisten rakastamassa farmari-segmentissä. Tähän odotetaan vuosien 2020-2022 välillä merkittävää parannusta. Autotehtaiden lupaukset ainakin ovat suuria:

Lähde: Gaselli-loppuraportti sivu 38.

Pitääkö sähköautoilua tukea?

Sähköautoilun yleistyminen törmää lähivuosina osin hintaan ja osin julkisiin poliittisiin päätöksiin. Aikaisemmassa blogissa pohdimme tuleeko Suomeen uusia sähköautojen tukimalleja ja ainakin pääpuolueiden poliittiset ympäristöohjelmat näitä lupailevat. Erityisesti autojen hankinnasta päättävät kaipaavat tietoa kustannusten ennustettavuudesta. Liikenne- ja viestintäministeriö LVM:n ”Kohti hiiletöntä liikennettä” raportin yksi keskeinen suositus on aloittaa liikenteen päästöjen leikkaaminen mahdollisimman pian, sillä muutokset autokannassa ovat aina hitaita.

Suomessa tukipäätökset ovat poliittisesti monimutkaisia asioita. Julkinen sektori voisi joka tapauksessa miettiä oman kalustokantansa ripeää muuttamista sähkö- ja/tai biokaasuakäyttöiseksi. Päätös olisi jo nyt helposti tehtävissä ilman lainsäädäntömuutoksia.

Suomen asettama 250 000 sähköisen auton tavoite kaipaa edelleen konkreettisia toimia, vaikka markkinat kehittyvätkin nopeasti. Suomen tavoitteet perustuvat EU:n tavoitteisiin poistaa liikenteen päästöt vuoteen 2050 mennessä. Tosin LVM:n raportti nostaa tavoitteen jo 670 000 autoon vuoteen 2030 mennessä. Gaselli-loppuraportin pohjalta erityisesti lyhyt aikaisesti lähivuosille suunnattu sähköautotuki toisi Suomeen huomattavasti enemmän täyssähköisiä autoja ja nopeuttaisi autokannan uudistumista.

LVM:n ”Kohti hiiletöntä liikennettä” raportin mukaan yksi keskeinen keino liikenteen päästöjen leikkaamiseen olisi liikennevälineiden uusitumisen nopeuttaminen kohti nolla- ja vähäpäästöisiä ajoneuvoja ja saada näiden osuus nousemaan lähelle 100%:ia.

Lähde: Gaselli-loppuraportti sivu 67.
Lähde: Gaselli-loppuraportti sivu 67.

Keinoja leikata liikenteen päästöjäLVM:n ”kohti hiiletöntä liikennettä” raportin keinovalikoima sisältää sekä keppiä että porkkanaa. Mukana ovat niin polttoaineveron merkittävät korotukset, kaupunkien tiemaksut kuin autojen hankintatuet yms. Tosiasia pidemmässä juoksussa on, että sähköautojen tehdessä yksityisautoilusta halvempaa tulee autoilun verotus siirtymään kohti itse liikkumista. En olisi yllättynyt, jos Suomessa nostettaisiin uudelleen esille kilometripohjainen ajoneuvovero, joka pohjautuu suoraan autolla ajettuihin kilometreihin. Suomessakin kaivataan laajaa keinovalikoimaa, sillä Helsingissä purevat erilaiset keinot liikenteen päästöjen leikkaamiseen kuin vaikkapa maaseudulla.

Kaiken kaikkiaan liikkumisen sähköistyminen tulee olemaan vaikutuksiltaan hyvin laaja-alaista ja muuttaa käsitystämme tavoista liikkua ja maksaa liikkumisesta. Elämme tältä(kin) osin erittäin mielenkiintoisia aikoja. Ensimmäisiä linjavetoja nyt tehtyjen selvitystä pohjalta tekee huhtikuussa valittava hallitus. Jäämme katsomaan miltä hallitus näyttää.

 

Kiinnostuitko? Muista lukea myös blogi-sarjan ensimmäinen jakso: Autonomian kasvu

___

Keskustelu jatkuu Secton some-kanavissa Facebookissa ja LinkedIn:ssä.

Sananvuoron kirjoittaja Ville Kujansuu on tiettävästi Suomen innovatiivisin blogaava talousjohtaja (toim. subjektiivinen huom.). Suomen johtavan autoalan palveluyhtiön Secton riveihin Ville liittyi vuonna 2014.

Ota yhteyttä!

Miten voimme olla avuksi? Kerro meille autotarpeistasi ja olemme sinuun pian yhteydessä.