fbpx

Sähköautot, Sananvuoro Viisi trendiä jotka muuttavat käsitystämme liikkumisesta

Autoalan ympärillä on kehittymässä useita erittäin mielenkiintoisia trendejä, jotka tulevat väistämättä vaikuttamaan meidän käsitykseemme siitä, mitä liikkuminen tulee olemaan. Trendeistä on tunnistettavissa ainakin viisi keskeistä kehityskulkua, joilla on vaikutusta autoihin ja liikkumiseen.

#1. Robotiikka ja ajamisen autonomisuus

Robotiikka on ottanut viime aikoina huikeita askeleita eteenpäin. Ajamisen autonomiasta on saatu ensimmäisiä kokemuksia jo premium-autojen kaistatunnistuksen kautta. Autonomia etenee kuitenkin isoilla askeleilla ja kaikki suuret auton valmistajat tutkivat robotiikkaa vakavissaan. Viimeisimpänä BMW ilmoitti julkaisevan 5-tason itseajavan ns. täysautonomisen auton jo vuonna 2021. Tasolla viisi tarkoitetaan autonomia, joka kykenee navigoimaan tieverkolla ilman kuljettajan apua. Tämä on siis alle viiden vuoden päässä. Boston Consulting Group indikoi jo 2015 tutkimuksessaan, että autonomiset autot yleistyvät teillä 2025 jälkeen.

Autonomisuus muuttaa myös tapoja hankkia autoja. Tästä on jo herätetty ensimmäisiä kysymyksiä. Ostammeko me jatkossa autoja enemmän palveluiden ja digitaalisten ominaisuuksien mukaan, kuin merkin tai mallin mukaan?

Mihin tämä voisi vaikuttaa…

Robotiikka muuttaa 2030-luvulle tultaessa meidän käsityksen ajamisesta ja auton omistamisesta. Auto liikkuu itsenäisesti ja voisi ennakoida, että taksin omainen liikkuminen tarpeen mukaan kasvaa. Tämä varmasti lisää yksittäisten autojen ajomääriä, mutta kääntäen vähentää yleistyessään autojen määrää. Tällä voi olla isoja vaikutuksia mm. pysäköintipaikkojen tarpeeseen ja sitä kautta kaupunkirakenteeseen. Samalla kyseenalaistuu auton omistamisen tarve yhä useammalla ihmisellä.

#2. Uudet ympäristöystävälliset käyttövoimat

2014 VW:n diesel-skandaalia voidaan pitää jonkinlaisena vedenjakana, joka sai isot autotehtaat vakavasti pohtimaan kokonaan uusia käyttövoimia myös valtavirran automalleissa. Erityisesti sähkö käyttövoimana on tullut jäädäkseen. Toinen mielenkiintoinen avaus on ollut erityisesti biokaasu, jota on menestyksellisesti käytetty mm. Virossa autojen käyttövoimana.

Uudet käyttövoimat tarvitsevat yleistyäkseen erityisesti energian varastoinnin kehittymistä. Tähän onkin maailman laajuisesti tehty massiivisia panostuksia. Suomeen tämä on maailmalta loiskunut mm. Vaasan Tesla Gigafactory-spekulaatioina. Isot panostukset ovat johtaneet akkujen $/Kwh kapasiteettihinnan radikaaliin laskuun, jonka odotetaan vain jatkuvan edettäessä kohti 2020-lukua. Tämä on omiaan sekä laskemaan sähköautojen hintoja että lisäämään sähköautoille kriittistä matkaetäisyyttä.

Mihin tämä voisi vaikuttaa…

Globaalisti öljyn hinnan nousu, jota aiemmin pidettiin lähes itsestään selvyytenä, kääntyi laskuun. Tästä on mm. Goldman Sachs varoittanut. Tällä on isoja vaikutuksia koko maailmankauppaan ihan valtioiden vaihtotaseiden kautta. Mannerlaatat liikkuvat.

Suomessa tämä on jo tunnistettu valtiohallinnon tasolla mm. pelkoina auto- ja polttoaineveron veropohjan rapautumisena. Pelkästään polttoaineeseen liitännäinen vero tuottaa Suomen valtiolle 4 mrd. euroa vuodessa. Tämän korvaamista ministeri Berner tammikuussa esittelikin oman selvityksensä. Joka tapauksessa Suomessakin siirrytään pikku hiljaa omistamisen ja polttoaineen verotuksesta kohti tienkäytön verotusta. Tämä ei ole poliittinen mielipide, vaan muutoksen välttämätön seuraus.

#3. Peer to Peer ja Blockchain

Blockchain tai suomeksi ”lohkoketjut” muuttavat jo kovaa vauhtia perinteisiä käsityksiä transaktioiden välittämisestä, rahoituksesta tai miksi ei hyödykkeiden vuokraamisesta. Lohkoketjuissa asiointi tapahtuu digitaalista alustaa hyödyntäen suoraan kahden tahon, esim. kahden kuluttajan välillä, ilman pankkia tai välittäjää. Erityisesti lohkoketjut muokkaavat rahan välittämistä, josta esim. BitCoin on yksi esimerkki.

Lohkoketjujen yleistyminen kyseenalaistaa niin perinteisen pankkitoiminnan, kuin auton vuokraamisenkin. Tämä järisyttää lähitulevaisuudessa monen toimialan perusperiaatteita. Bernar Marr on omassa kirjoituksessaan avannut hyvin lohkoketjujen toimintamallia.

Mihin tämä voisi vaikuttaa…

Ennen kaikkea tämä tekee meistä jokaisesta yksityishenkilöstä sekä yrityksestä myös potentiaalisen vuokraajan tai vuokranantajan, joka voi helposti digitaalisen alustan päältä esimerkiksi tarjota autonomisen autonsa hyväksytyille käyttäjille vuokraan esim. aikaperusteisesti. Maksuliikenne hoidettaisiin lohkoketjuperiaattella suoraan matkapuhelimella tai digitaalisella valuutalla.

#4. IoT ja Connected Car-konseptit

IoT, eli Internet of Things, suomentuu ennen kaikkea esineiden internetiksi. Tämä tarkoittaa aikakautta, jossa esineet liittyvät tietoverkkoihin. Tätä me näemme parasta aikaa jo pesukoneiden, jääkaappien ja televisioiden osalta. Autot ovat mukana tässä samassa konseptissa.

Autoista luodaan jo nyt etäluettavia, jolloin esimerkiksi huoltopalvelu voi nähdä etänä mikä autoa vaivaa ilman huoltoon ajoa. Auto voi myös itse ilmoittaa huoltoon, jos se kaipaa korjausta tai huoltoa. Autojen ohjelmistoista on myös tullut etänä päivittyviä, eli autoihin tarjotaan uusia päivityksiä, aivan kuten matkapuhelimiin. Tästä esimerkiksi Tesla on loistava esimerkki. Teslojen autonomisen ajamisen ominaisuudet kohenevat samaa tahtia, kun Tesla kerää eri autojen tuottamaan dataa ja jalostaa siitä parempaa ohjelmistokoodia jaettavaksi kaikille valmistajan autoille.

Mihin tämä voisi vaikuttaa…

Connected Car konseptit tuovat meille autoon aivan uusia digitaalisia palveluita niin viihde kuin hyötykäyttöönkin. Connected Car on osaltaan tukemassa myös ajamisen autonomiaa, kun liikenteen koordinointijärjestelmät tietävät tarkasti missä auto liikkuu. Tällä toki vaikutusta oleellisesti myös siihen, kuinka tarkkaan meidän liikkumista seurataan. Isoksi kysymykseksi nouseekin, kenellä on pääsy tuohon tietoon.

#5. Analytiikka ja koneoppiminen

Halusimme tai emme tietokoneista on jo tullut oppivia. Autojen omiin tietokantoihin kerätään koko ajan eri antureista tietoja, jotka kootaan isoiksi tietovarastoiksi. Näitä tietovarastoja louhimalla tietokoneohjelmistoista voidaan tehdä itseoppivia. Tästä esim. Tesla on hyvä esimerkki. Tästä esimerkkejä saimme jo kun Googlen AI -tietokone voitti ihmisen maailman monimutkaisimmassa strategiapelissä, Go:ssa, vuoden 2016 alussa. Tai tämän vuoden alussa, kun Google Deep Learning projekti ilmoitti kyenneensä toimimaan lääkäriä tarkemmin syövän hoidssa. Google on myös kyennyt tekemään World Lens palvelun, jolla se tulkitsee tekstiä suoraan älypuhelimen kameralla.

Mihin tämä voisi vaikuttaa…

Koneoppimien tulee hyvin nopeasti johtamaan puheohjaittuihin käyttöliittymiin älypuhelimissa, mutta erityisen hyvin ne sopivat juuri autoon, jossa käsien olisi hyvä pysyä ratissa. Konenäön kehitys johtaa liikenneturvallisuutta parantaviin ratkaisuihin ja tukee autojen autonomisuutta.

Analytiikka ja isojen tietomassojen kerääminen tukee myös päätöksen tekoa ja mahdollistaa parempien päätösten tekemisen. Ennen kaikkea analytiikka kasvattaa tehokkuutta ja päätöksenteon laatua.

___

Keskustelu jatkuu Secton some-kanavissa Facebookissa ja LinkedIn:ssä.

Sananvuoron kirjoittaja Ville Kujansuu on tiettävästi Suomen innovatiivisin blogaava talousjohtaja (toim. subjektiivinen huom.). Suomen johtavan autoalan palveluyhtiön Secto Automotiven riveihin Ville liittyi vuonna 2014.

Ota yhteyttä!

Miten voimme olla avuksi? Kerro meille autotarpeistasi ja olemme sinuun pian yhteydessä.