Sananvuoro Kymmenen keinoa vähentää Suomen hiilijalanjälkeä autoilua uudistamalla

Osana Pariisin ilmastosopimusta EU asetti Suomelle oman allokaation kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Leikkausraja todettiin julkisuudessa nopeasti kunnianhimoiseksi. Samanaikaisesti suurvallat kuten USA ja Kiina ovat omalta osaltaan ratifioineet nämä tavoitteet, joten ns. ”iso pyörä” ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on etenemässä.

Tilastokeskus on todennut Suomen vuoden 2014 päästöjen olevan 60 milj. CO² tonnia, josta tieliikenteen osuus on 11,6 milj CO² tonnia, eli 19,3%. Liikenteessä on siis potentiaalisesti paljon mahdollisuuksia vähentää päästöjä, erityisesti liikenteen CO²-päästöjä.

Osana tätä ilmastotoimenpiteiden valmistelua Suomen Hallitus julkisti oman portaalin, jonne kuka tahansa pystyi ehdottamaan omia ajatuksiaan Suomen ilmastotoimenpiteiksi elokuun 2016 loppuun asti. Me Sectolla osallistumme tähän keskusteluun jättämällä oman kymmenen kohdan toimenpide-ehdotuksemme erityisesti liikenteen ilmastovaikutusten hillitsemiseksi.

 

  1. Kunnianhimoiset kansalliset tavoitteet

Jos on halu, on keinot (if there’s a will, there’s a way). Tämä vanha sanonta pitää hyvin paikkansa, erityisesti politiikassa. Suomen olisi todella asetettava itselleen tavoitteet, joita kohti aletaan pienin askelin edetä. Ainakin Norjassa ja Hollanissa on käyty poliittista keskustelua polttomoottoriautojen radikaalista vähentämisestä. Suomessakin on keskustelua koetettu avata muutamien poliitikkojen (Antero Vartia, Mauri Pekkarinen, Antti Kaikkonen) toimesta.

 

  1. Ilmastoystävällisten työsuhdeautojen verotusarvon tukeminen

Työsuhde- ja yritysautot ovat merkittävä kanava uudistaa suomen autokantaa. Suomen autotuojat on ehdottanut omassa esityksessään verotusarvon laskua alle 80g co²/km autoille. Tämä on erittäin kannatettava ehdotus suunnata yritysautohankinta vielä vähäpäästöisempiin autoihin.

 

  1. Määräaikainen negatiivinen autovero sähköautoille

Suomen autoverotus on jo aikaisempien muutosten myötä tehty ilmastoystävälliseksi. Sähköautojen teknologia on edelleen jonkin verran kalliimpaa kuin perinteinen polttomoottoriteknologia. Eroa voisi tasoittaa sähkö- ja plug in-hybridiautojen negatiivisella autoverolla, jossa valtio tukisi vaikkapa 2 000 € vähäpäästöisen auton hankintaa. Tämä olisi omiaan tukemaan matalapäästöisen autokannan yleistymistä.

 

  1. Kotitalousvähennys myös kotilatauspisteiden laitteistoille

Sähkö- ja plug in-hybridiautot tarvitsevat niille omistettua latausteknologiaa. Latausasemaverkoston tiheys on suoraan yhteydessä siihen, miten iso kynnys on hankkia sähköä käyttövoimanaan käyttävä auto. Suomessa yleisten latauspisteiden määrä, erityisesti Uudenmaan ja kasvukeskusten ulkopuolella on vielä erittäin rajallinen.

Kotilatauspisteet ovat keskeisiä auton latauksen kannalta. Latauslaitteistojen tukeminen määräaikaisella latauspistehankintatuella olisi omiaan tukemaan latauspisteiden ja välillisesti sähköautojen määrän kasvua.

Kotilatauspisteiden asennuskustannuksiin on jo saatavilla kotitalousvähennys, mutta kotitalousvähennyksen laajentaminen myös kotilatauspisteiden laitteistoille lisäisi kotilatausverkostojen yleistymistä.

Kotilatausasemat voisivat myöhemmin toimia osana älykkään sähköverkon infrastruktuuria, jossa uusiutuvan energian tuotanto lisää energian tuotantopiikkejä ja sähköautojen akkuja voitaisiin osin käyttää kulutuspiikkien tasaamiseen.

 

  1. Julkinen tuki sähköisten latausasemien rakentamiseksi suurimpien teiden varsille

Sama kuin kohdassa 4.: sähköautot tulevat vielä pitään tarvitsemaan tiheämpää latausverkostoa pidemmille matkoille. Käytännössä muutaman miljoonan euron panostuksella olisi mahdollista laajentaa Suomen siemenvaiheen latausverkosto sellaiseksi, että koko maa olisi mahdollista kattaa sähköautolla. Siemenvaiheen jälkeen kaupalliset toimijat pitävät kyllä huolen verkoston kattavuudesta normaalein kaupallisin ehdoin.

Suomessa on latausverkoston osalta puutteita erityisesti Pori – Tampere – Lahti – Kouvola akselin pohjoispuolella, kuten Tuomo Pekkasen ansiokas karttaharjoitus näyttää.

 

  1. Ajoneuvoveron määräaikainen alennus alle 50g CO² /100km autoille

Ajoneuvovero on Suomessa jo nyt ilmastoystävällinen. Ajoneuvoverotukea voisi entisestään lisätä erityisen matalapäästöisille autoille ja esimerkiksi määräaikaisesti poistaa ajoneuvovero sähköautoilta. Tämä olisi omiaan indikoimaan autoilijoille matalapäästöisen autoilun suosimista.

 

  1. Sähkö- ja plug in-hybridiautoille pääsy julkisen liikenteen kaistoille / alennukset pysäköintimaksuista

Monissa maissa on on haluttu tarjota konkreettisia kädenojennuksia matalapäästöisille autoille mm. päästämällä matalapäästöiset autot julkisen liikenteen kaistoille sekä tarjoamalla pysäköintiä alennettuun hintaan.

Nämä päätökset eivät ole valtion takana, vaan enemmänkin kunnallisia. Valtio voisi kuitenkin omalla toiminnallaan tukea ja vahvistaa kuntien halua edistää matalapäästöisten autojen yleistymistä.

 

  1. Oma esimerkki käyttöön

Suomea on kautta aikain johdettu edestä omalla esimerkillä. Valtion hallinto ja kunnat voisivat ottaa suunnannäyttäjän roolin panostamalla matalapäästöiseen autokantaan sekä sähköautoihin. Me Sectolla olemme jo sitoutuneet vaihtamaan kaikki käytössämme olevat työsuhdeautot sähkö- tai plug in-hybridiautoiksi.

 

  1. Tukea jaettuun autoiluun

Yhdessä valtion kärkihankkeista liikennekaaressa on yhtenä panostuksen kohteena jaetun autoilun kasvattaminen. Me Sectolla suhtaudumme jaettuun autoiluun (Car Sharing) erittäin positiivisesti ja uskomme, että erityisesti kaupungeissa autoja olisi mahdollista hankkia tarpeeseen erityisten jakopoolien kautta. Hyviä kansainvälisiä esimerkkejä maailmalta löytyy mm. GoMore:n ja DriveNow:n kaltaisista palveluista tai Suomesta GoNow:n palvelusta.

 

  1. Autoilun verotus kilometripohjaiseksi

Rohkenen väittää, että yksi suurimpia vähäpäästöisen autokannan uudistumisen esteitä on Suomen monimutkainen ja moniportainen auton ja autoilun verotus. Ehdotankin, että koko Suomen autoilun verottaminen kytkettäisiin autojen kilometrisuoritteeseen.

Nykyinen polttoaineverotus on itseasiassa pitkälti ajosuoritteinen, mutta valtion tulojen kannalta vähäpäästöisten autojen merkittävä lisääntyminen syö väkisinkin tämän verotuksen tulovirtaa. Samalla eri käyttövoimien keskinäinen tasa-arvoisuus heikkenee oleellisesti.

Jorma Ollilan työryhmä esitti jo vuonna 2013 oman esityksensä kilometripohjaisesta verotuksesta. Oma ehdotukseni olisi huomattavan yksinkertainen: jokaiseen autoon kytkettäisiin yksinkertainen OBD-modeemi, joka lähettäisi esim. Trafin ylläpitämään palvelimeen auton kilometrimittarin lukeman. Tämän kilometrisuoritteen mukaan autoilusta perittäisiin kuukausittain veroa. Tämä voisi periaatteessa korvata kaikki polttoaine-, käyttövoima-, ajoneuvo- ja autoverot. Samalla tämä poistaisi Suomesta uusien autojen markkinoille tulon esteet. Kääntäen maksajiksi tulisivat eniten autolla ajavat. Tämä olisi omiaan kiihdyttämään nimenomaan matalapäästöisten autojen yleistymistä Suomessa.

Niillä ketkä nyt säikähtävät valtion alkavan seurata ihmisten ajamista voi todeta, että vastaava yksinkertaiseen matkapuhelinpohjaiseen modeemiin perustuva seuranta toteutettiin menestyksekkäästi sähkönsiirtomarkkinoilla 2009 toteutuneen lain mukana, kun koko Suomessa siirryttiin etäluettaviin sähkömittareihin vuoden 2013 loppuun mennessä. Kilometripohjainen verotuksen ajatus ei poikkeaisi tästä kovinkaan paljoa.

___

Keskustelu jatkuu Secton some-kanavissa Facebookissa ja LinkedIn:ssä.

Sananvuoron kirjoittaja Ville Kujansuu on tiettävästi Suomen innovatiivisin blogaava talousjohtaja (toim. subjektiivinen huom.). Suomen johtavan autoalan palveluyhtiön Secto Automotiven riveihin Ville liittyi vuonna 2014.

Ota yhteyttä!

Miten voimme olla avuksi? Kerro meille autotarpeistasi ja olemme sinuun pian yhteydessä.