Sananvuoro Matkani työsuhdesähköautoilijaksi: Askeleet sähköautoon

Tervetuloa mukaan matkalleni sähköautoilijaksi. Kirjoitan matkastani ja kokemuksistani muutaman blogitekstin verran kevään aikana.

Kun ensimmäisen kerran alkoi kuulua huhuja, että valtio olisi mahdollisesti tuomassa helpotuksia täyssähköautolla ajaville työsuhdeautoilijoille, alkoi omassakin päässäni laskukone raksuttamaan. Löytyisikö markkinoilta sellaista täyssähköautoa, joka täyttäisi nelihenkisen perheen vaatimukset ja olisi kuitenkin verotusarvoltaan mahdollisuuksien rajoissa? Kollegoiden kanssa pohdittiin vaihtoehtoja ja aika usein puhe kääntyi Teslan Model 3:seen. Se ei tuntunut kuitenkaan omaan käyttööni sopivalta.

Tuntumaa lataushybrideillä

Sähköautoiluun oli tullut otettua ensituntumaa kahden plug-in hybridin verran: ensin Mersun C-sarjan farmarimallin ratissa ja sen jälkeen saman merkin citymaasturilla/SUV:lla GLC 350e:llä. Oma ajatukseni oli kerätä kokemusta ladattavista autoista ja myös itse lataamisesta, niin julkisissa latauspaikoissa kuin kotona ja töissäkin. Molemmat autot olivat vapaalla autoedulla, eli työnantaja maksaa kaikki autoilun kustannukset, mukaan lukien polttoaineen. Tämä malli ei suoranaisesti kannusta lataamiseen, ellei sitä sitten tee omista motiiveistaan.

Oikeastaan ainoa varsinainen syy auton lataamiseen oli molemmissa tapauksissa se, että kylmällä säällä auton saa lämpimäksi ennen ajoa ilmastoinnin esilämmityksellä. Esilämmitys toimii korkeajänniteakulla, eli ajoakulla, jossa on sitten oltava riittävästi virtaa.  Miinuspuolena oli se, että esilämmitys kuluttikin sitten melkoisesti toimintasädettä. Kun toimintasädettä oli muutenkin erittäin rajallisesti, tuli välillä tunne, että kyseessä oli vain erittäin monimutkainen sisätilan lämmitin.

Ilman esilämmitystäkin sähköllä ajelu oli siis suhteellisen rajallista. Käytännössä toimintasäde, eli range, riitti työmatkoihin Espoon sisällä, mutta esimerkiksi Porvoon toimistolle ei pelkällä sähköllä ollut mitään toivoa ajella. Toki kun aktiivisesti itse optimoi milloin auto käytti sähköä ja milloin pelkkää polttomoottoria, niin polttoaineen kulutuksen sai Espoo – Porvoo välillä reilun 4l/100km tasolle. Jos taas antoi auton tehdä itse valinnat, niin varsinkin Porvoosta kotiin lähdettäessä oli sähköt syöty ennen kuin moottoritieosuus oli loppu ja sen jälkeen mentiinkin sitten bensalla.

Veromuutoksesta lisäpontta

Loppu vuodesta eduskunta vahvisti odotetut muutokset työsuhdeautojen verotukseen. Täyssähköisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan 170€/kk vuosina 2021-2025. Vapaassa-autoedussa säilyi lisäksi 120€ käyttökuluihin perustuva vähennys. Kotilatausasema luetaan jatkossa auton lisävarusteeksi ja täyssähköautoa, ja myös ladattavaa hybridiä, voi jatkossa ladata työnantajanpiikkiin työpaikalla ja julkisissa latauspaikoissa verovapaasti. Näiden helpotusten myötä markkinoilla olikin yllättäen useampikin vaihtoehto ja ajatus täyssähköautoon siirtymisestä alkoi tuntua mahdolliselta ilman kompromisseja auton koon tai verotusarvon suhteen. Artikkeli työsuhdesähköauton verotusarvosta

Lue blogin seuraava osa

Pasi Peho, Avainasiakaspäällikkö Secto Automotivella