Latausasemaverkosto kasvaa Suomessa vauhdilla

Pikalatauspisteitä on Suomen teillä hyvässä suhteessa täyssähköautojen määrään nähden ja uusia latausasemia avataan jatkuvasti.

Moni suomalainen olisi valmis vaihtamaan täyssähköautoon, mutta etenkin pitkiä matkoja ajavia tienvarsien latausmahdollisuudet mietityttävät. Tilanne on paljon parempi kuin moni luulee. Suomessa on tällä hetkellä noin 30 täyssähköautoa pikalatausasemaa kohden ja pienellä suunnittelulla matkanteko sujuu ainakin pääteillä varsin joutuisasti.

Tavoitteena 700 000 sähköautoa vuonna 2030

Suomi on asettanut tavoitteekseen liikenteen päästöjen puolittamisen vuoteen 2030. Tavoitteeseen pääseminen vaatii, että teillämme liikkuu tuolloin noin 700 000 sähköautoa. Sähköautojen määrän kasvu vaatii luonnollisesti latausinfrastruktuurin vastaavaa kehitystä. Sähköautoiksi lasketaan myös ladattavat hybridit, mutta niihin verrattuna täyssähköautojen markkinaosuus on uusissa autoissa jo yli kaksinkertainen.

Suomessa oli vuoden 2022 lopussa noin 1500 pikalatauspistettä ja 45 000 täyssähköautoa. Pikalatauksella tarkoitetaan vähintään 50 kW:n lataustehoa. Kun mukaan otetaan kaikki latauspistetyypit ja hybridisähköautot, luvuiksi tulevat 150 000 sähköautoa ja vajaa 8 000 latauspistettä. ”Uusia latauspisteitä syntyy, koska lataaminen on bisnestä ja tuo taukopaikkoihin muutakin liiketoimintaa. Tietenkään latauspisteiden määrä ei kasva ilman autoja, joten julkisia toimia, kuten sähköautojen veroetuja tarvitaan vauhdittamaan autokannan kasvua”, Energiateollisuus ry:n asiantuntija Tuukka Heikkilä sanoo.

EU vauhdittaa latausinfran rakennusta pääväylillä

EU vauhdittaa latausinfran rakennusta

EU vauhdittaa latausinfran rakennusta pääväylillä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa edistävällä AFIR -asetuksella (Alternative Fuels Infrastructure). Uusi asetus on osa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) järjestämistä ja se on lakiin rinnastettava vaade, jonka mukaan maan halki kulkeville pääteille, ns. ”TEN-T -ydinverkkoon” on rakennettava nopeita latauspisteitä 60 km:n välein.

Näiden asemien rakentamiseen EU antaa tukea. ”TEN-T -kattavaan verkkoon” kuuluvat myös pienemmät valtatiet. Vaikka alkuvaiheessa latausinfran rakentamiseen myönnetään tukea, pidemmän päälle sen on määrä rakentua markkinaehtoisesti sähköisen liikenteen yleistyessä.

Tutustu väyläviraston sivuilla mitä liikenneverkko TEN-T tarkoittaa

Jokainen Suomen sähköliittymä on myös potentiaalinen latauspiste

”Ulkopuolelle nopeimmasta kehityksestä jäävät kaukaisimmat sivuväylät, jotka ovat kuitenkin harvemmin ns. kauttakulkuväyliä. Niiden kohdalla on hyvä muistaa, että jokainen Suomen sähköliittymä on myös potentiaalinen latauspiste. Tavallisesta kotitalouspistorasiasta lataaminen on hitaampaa, mutta siitäkin saa ladattua autoa kuitenkin yön aikana jo useita kymmeniä kilometrejä. Kaukana pääteistä ajaminen vaatii toki hieman enemmän suunnittelua, varsinkin lyhyemmän toimintamatkan sähköautolla”, Heikkilä sanoo.

Kasvavatko jonot latausasemilla sähköautojen lisääntyessä?

mukaan varsinaisia jonoja Suomen tienvarsien latauspisteissä ei nähdä kuin ruuhkaisimpina juhlapyhinä. ” Normaaleina ajankohtina asemilla on hyvin tilaa. Arjen tarpeissa latausruuhkia ei siis tarvitse pelätä.”, Heikkilä kertoo.

Kun infraa rakennetaan, jonojen muodostumista voidaan ennakoida täyssähköautojen määrällä per pikalatauspiste. ”Norjassa, joka on sähköautoilun edistyksellisin maa, suhdeluku on noin 1/70, ja siellä on aika ajoin jonoja. Suomessa suhdeluku on tällä hetkellä yli tuplasti parempi 1/30, joka on osoittautunut toimivaksi. Mutta sen lisäksi vähintään yhtä tärkeää on, että latausasemat ovat siellä, missä niitä eniten tarvitaan. Suomalaiset lataustoimijat ovat olleet mukana rakentamassa Norjan infraa ja sieltä on opittu paljon, joten uskon, että voimme omaa verkostoa rakentaessa välttää monia virheitä”, Heikkilä sanoo.

Yksinkertaiset ohjeet sujuvaan ajamiseen

Vaikka pikalatausasemia on jo paljon, ihan joka niemeen ja notkelmaan niitä ei ole rakennettu. Siksi matkanteossa on tärkeää suunnitella ennalta, mihin pysähtyy lataamaan autoa ja itseään. Latauskartta.fi -palvelusta voi erikseen klikata esiin vähintään 100 kW -tehoiset latausasemat ja suunnitella reitti niiden mukaan. Pienempitehoiset asemat toimivat varalla tai pidempiä pysähdyksiä varten.

"Nopeimmin matka etenee siten, että sinulle tulee useita 20 minuutin pysähdyksiä, sillä latausteho pienenee akun täyttyessä. Varmista varsinkin lomasesonkien ruuhka-aikaan matkustaessa, että voit ajaa suunnitellun pysähdyspaikan lisäksi ainakin kahdelle seuraavalle latausasemalle. Monissa autoissa navigaattori kertoo, onko latauspiste vapaa, eikä niille tarvitse erikseen kurvata katsomaan”, Heikkilä tiivistää sujuvan sähköautoilun säännöt.

Nopeimmat autot lataavat jo nyt akkua 18 minuutissa noin 80 % varaustasoon, hieman hitaammin lataavilla autoilla menee kaksinkertainen aika. Akkua ei myöskään kannata jäädä lataamaan täyteen, jotta latauspisteiden kierto vauhdittuu. ”Suositus on, että akkua ei ladata yli 80 %:iin suurtehoisilla latauspaikoilla, sillä viimeisen 20 %:n lataaminen voi kestää yhtä kauan kuin ensimmäisen 80 %:n”, Heikkilä muistuttaa.

Tällä hetkellä autoon saa ladattua nopeimmillaan 300 km ajoa 15 minuutissa. Nopeutuuko lataus vielä tästä? ”Parhaimpien sähköautojen latausnopeus on jo nyt niin hyvä, että sen kasvattamisesta on aika harvalle hyötyä. Asiaa vain ei riittävän moni ole päässyt omakohtaisesti kokemaan, mikä vaikuttaa uskomuksiin lataustehon kasvattamisen tarpeesta.”, Heikkilä arvioi. ”Minusta ollaan teknisesti jo aivan riittävällä tasolla. Vartin jaloittelu pidemmällä matkalla tekee hyvää kuljettajalle ja aika harvassa ovat ne, joilla on todellinen tarve painaa viiden minuutin pysähdyksillä menemään maan halki 1300 kilometriä.”

Latausteho ratkaisee

”Pitkillä matkoilla latausteho on kaikki kaikessa: sen on oltava asemalla vähintään 100 kW, jotta lataus on nopeaa. Jos tehoa on tarjolla tätäkin enemmän ja auto pystyy sitä hyödyntämään, niin auton akku voi latautua 80 %:n täyttöasteeseen jopa reilussa vartissa. Käytännössä pikalatauspisteitä on jo nyt valtaväylien varrella niin paljon, että ennemmin ihminen uupuu taukojen ja ruoan puutteeseen, kuin auto virransaantiin”, kertoo Heikkilä.

Tulevaisuudessa matkanteko helpottuu entisestään. "Jo tällä hetkellä joissain sähköautoissa on navigaattorissa ominaisuus, joka ehdottaa reitin varrelta pikalatauspisteitä, joihin kuljettajan olisi optimaalisinta suunnistaa varmistaakseen nopean latauksen ja pysähdyksen. Tulevaisuudessa häämöttää myös helpotusta latauksen aloittamiseen. Julkisella latausasemalla asioidessa ei tarvitsisi latausapplikaatiota tai tägiä, vaan laskutuspalvelu olisi sisäänrakennettu auton softaan ja kuljettajan tarvitsisi vain työntää latauskaapeli autoon", Heikkilä kuvaa muutosta.

Sähkön hinta tulee jatkossakin vaihtelemaan markkinan mukaan, ihan kuin bensankin. Mutta maksutapojen suhteen EU aikoo suorittaa ohjausta. EU:ssa halutaan päästä eroon siitä, että saadakseen sähköä, pitää perustaa ensin applikaatioon tili ja syöttää sinne luottokorttitiedot. Tavoite on, että joka paikassa sähkön voi maksaa ”pankkikortilla”, jos autossa ei ole lataussopimusta jo valmiina.

Tutustu Secton sähköautoilun ratkaisuihin

Tutustu Secton vastuullisuus-sisältöihin!

Haluatko lisätietoa palveluistamme? Jätä alle yhteysietosi niin olemme sinuun pikaisesti yhteydessä.