Julkisella latauksella tarkoitetaan julkisilla paikoilla olevia latauspisteitä. Julkisia latauspisteitä voi käyttää vapaasti, mutta näihin tulee usein tunnistautua esim. lataustägillä tai applikaatiolla. Julkinen lataus on yleensä maksullista, joten kannattaa tarkistaa hinta etukäteen. Parhaiten näet kaikki julkiset latauspisteet www.latauskartta.fi -sivustolta.

Kotilataus tarkoittaa sähköauton lataamista kotona, yleensä omassa autotallissa tai autokatoksessa. Kotilataus on yksi kätevimmistä ja helpoimmista tavoista pitää sähköauto ladattuna, sillä latauspiste on käytettävissä aina kun auto on pysäköitynä kotona. Suosittelemme aina kotiin asennettavaksi sähköauton kotilatauslaite turvallista lataamista varten.

Sähköautoille tarkoitettu latauspaikka, joka sisältää latauspisteitä, joista saa ladattua sähköä ajoneuvoon. Latausasemalla on usein useita latauspisteitä.

Sähköautojen lataustehoa mitataan yleensä kilowateissa kW.

Latauspalveluiden tarjoaja. Yrityksiä, jotka tarjoavat ja ylläpitävät latausverkostoa eri puolilla maata.

Latauspisteellä voit ladata sähköautoasi. Riippuu latauspisteestä onko latauspisteellä kiinteä kaapeli, vai tuleeko sinulla olla latauspisteeseen ja autoosi sopiva oma kaapeli mukana. Yleisesti julkisilla latausasemilla mihin tarvitaan omaa kaapelia, käytetään Mode 3 -kaapelia. Yhdessä latauspisteessä voi olla useita latauskaapeleita. Tällöin latauspiste saattaa jakaa virran kaikkien lataajien kesken. Eli jos latauspisteitä on latausasemalla useita, niin kannattaa ottaa latauspiste, jossa ei lataa muita sähköautoja.

Autosi latausluukku, johon kytketään latauskaapeli. Latausluukun sijainti voi vaihdella eri merkkien ja mallien osalta. Suunnittele aina latausasemalle meno niin että latausluukku on lähellä latauspistettä.

Latauskaapelilla mahdollistetaan sähköauton lataus. Uusimmissa sähköautoissa tulee auton mukana yleisimmin käytetty Mode 3 kaapeli, jolla on mahdollista ladata keskinopeaa latausta latauspisteillä.

Alle 7 kW. Esimerkiksi kotitalouspistorasiasta otettavaa sähköä. Tätä ei suositella käytettäväksi sähköauton pidempiaikaiseen lataamiseen, koska kotitalouspistorasioita ei ole suunniteltu kestämään niin suurta kuormitusta pitkään ja toistuvasti. 

Tällä yleensä tarkoitetaan latausta, joka tuottaa tehoa väliltä 7-50 kW. Keskinopeaksi lataukseksi kutsutaan esim. kotilatauslaitteesta ladattavaa sähköä tai julkisilla latausasemilla tapahtuvaa latausta. Tämä on kotilatauksessa ehdoton. Saat autosi nopeasti täyteen. Tämä lataustapa myös kuormittaa autoasi vähemmän kuin pikalataus.

Käytetään myös lyhennettä HPC (High Power Charging), kun puhutaan yleensä yli 100kW lataustehosta. Ei käytettäväksi jatkuvana lataustapana, koska akuston kuumeneminen kuormittaa akkua ja toistuva pikalataus saattaa vähentää akun kokonaiskapasiteettia pidemmän päälle.

Näillä tarkoitetaan elektronista tunnistetta, jolla voit tunnistautua latauspisteellä ja aloittaa latauksen. Useilla latausoperaattoreilla on myös applikaatio, jolla latauksen voi aloittaa ja lopettaa.

Latausteho on yli 50kW. Pikalatausasemat on yleisesti sijoitettu pääteiden varsille, jotta pidemmällä reissulla saat autosi nopeasti ladattua ja matkasi voi jatkua kohti määränpäätä. Pikalatausta kannattaa käyttää, kun olet pidemmällä reissulla ja tarvitset nopeaa latausta. Pikalatausta ei kuitenkaan suositella käytettäväksi jatkuvana lataustapana, koska akuston kuumeneminen kuormittaa akkua ja toistuva pikalataus saattaa vähentää akun kokonaiskapasiteettia pidemmän päälle.

Roamingmaksulla takoitetaan ylimääräistä kulua, joka veloitetaan sähköauton lataamisesta kun käytät latausasemalla jonkun toisen palveluntarjoajan tägiä/applikaatiota käynnistääksesi latauksen.

Latauspäällä tarkoitetaan latausjohdon päätä tai autossa olevaa latausliitintä, joka yhdistää auton latauslähteeseen. Latauspäitä on erilaisia malleja, joista yleisimpiä ovat Type 2 (hidas lataus) sekä CCS (pikalataus).

Eurooppalaisen standardin mukainen sähköautojen latauspistoke.

Combined Charcing System. Enemmän Euroopassa käytetty sähköautojen nopean latauksen latausstandardi. Eli tällä viitataan auton latausluukun sisällä olevaan latauspäähän. CCS on Type2 latauspään ”jatke”.

Charge de Move. Sähköautojen latausstandardi nopealle lataukselle. Auton latausluukun sisällä oleva latauspää. Näitä löytyy esim. Nissan Leaf -automalleista.

Autoon tuleva pää on Type 2 ja toinen kaapelin latauspää on tavallisesta pistorasiasta ladattava Schuko/suko.

Tarkoittaa latauskaapelia, jonka molemmat päät ovat varustettu Type 2 päillä.

Sähköautossa on yleisesti kahdenlaista akustoa. 12V ”pikkuakku” sekä auton ajoakku. Ajoakku toimii sähkömoottorin virtalähteenä ja tarjoaa energian ajoneuvon liikuttamiseen. 12V akkua käytetään auton sähköjärjestelmälle.

Akkukapasiteetti eli akun kapasiteetti kertoo, kuinka paljon energiaa akku voi varastoida. Mitä suurempi akun kapasiteetti on, sitä pidemmälle sähköauto voi matkustaa yhdellä latauksella. Akkukapasiteetti ilmaistaan kilowattitunteina (kWh).

"Regen-jarrutus" Prosessi, jossa ajoneuvon liikkeestä talteen otettua energiaa palautetaan akkuun jarrutuksen aikana.

One-pedal driving mahdollistaa auton kiihdyttämisen, hidastamisen sekä jarruttamisen samalla polkimella. Sähköautoissa on moottorijarrutus/regenerointijärjestelmä, joka muuntaa auton liike-energian takaisin sähköksi, joka saadaan varastoitua akkuun.

Sähköautoissa valitaan vain, mennäänkö eteen- vai taaksepäin suunnanvalitsimella.  Eli kuten polttomoottoriautoissa on vaihtoehtona manuaali- tai automaattivaihteinen auto, on sähköautoissa aina ”automaatti”.

Tämä prosessi parantaa akun suorituskykyä ja pidentää sen elinikää kylmässä säässä. Kun akku on lämmitetty, sen sisäinen vastus vähenee, mikä mahdollistaa paremman energianvarastoinnin ja antaa paremman suorituskyvyn latauksen aikana. Lämmitetty akku myös luovuttaa tehokkaammin varastoitunutta energiaa ajoneuvon sähkömoottorille, mikä mahdollistaa paremman kiihtyvyyden ja pidemmän ajomatkan yhdellä latauksella. Joidenkin sähköautojen akustoa voi esilämmittää kun etukäteen kun tietää menevänsä. Esilämmitys optimoi akun lämpötilaa, jotta sähköä saadaan ladattua mahdollisimman tehokkaasti pikalatausasemalle.

Suunnittele reitti etukäteen, aja ennakoivasti, jolloin kiihdytät ja jarrutat/hiljennät vauhtia tasaisesti. Älä pidä autossa turhaa kuormaa. Käytä esilämmitystä, jolloin autosi ottaa sisätilan ja akuston lämmittämiseen virtaa kaapelista, mikäli sinulla on auto kytkettynä lataukseen.  

Lyhenne sanoista Worldwide harmonized Light-duty Test Procedure. Ja tarkoittaa standardia, joka määrittää auton polttoaineen kulutuksen ja päästöjen mittausmenetelmät.  WLTP-standardi ottaa huomioon useita eri tekijöitä, kuten auton painon, aerodynaamisuuden, rengaskoon ja ajonopeuden, jotta se vastaa paremmin todellisia ajo-olosuhteita. Tämä standardi sisältää myös eri ajotilanteita, kuten kaupunkiajoa, maantieajoa ja moottoritiellä ajamista, jotta se antaa tarkemman kuvan auton polttoaineenkulutuksesta ja päästöistä eri ajotilanteissa.

Tarkoitetaan usein WLTP -mittaustavan mukaista toimintamatkaa, minkä kyseisellä sähköautolla pääsee, mikäli akku olisi ihan täyteen ladattu. WLTP mittaustapa ei vastaa reaaliajoa, vaan on suuntaa antava standardi, jotta autojen toimintamatkoja on helppoa verrata. WLTP:n mukainen toimintamatka on ”optimaalisen olosuhteen toimintamatka”, joten on ihan normaalia että uusi autosi ei täyteen ladattunakaan välttämättä näytä samaa lukemaa kuin WLTP:n ilmoitettu toimintamatka km. Toimintamatkaan vaikuttaa mm. ulkolämpötila, auto nopeus, ajotapa, auton paino jne.

Etutavaratila. Sähköautot ovat mahdollistaneet joillekin automalleille mahdollisuuden lisätä tavaratilaa auton konepellin alle, kun siellä ei enää sijaitse polttomoottoreiden tapaan auton tilaa vievää isoa moottoria. Kaikissa sähköautoissa tätä ei kuitenkaan ole.  

Sähköauton kulutus eli energiankulutus kertoo, kuinka paljon sähköä auto kuluttaa matkan aikana. Kulutus mitataan yleensä kilowattitunteina (kWh) sataa kilometriä kohden. Sähköauton kulutus vaihtelee eri ajotilanteissa, kuten kaupunki- ja maantieajossa, ja se on erilainen eri sähköautojen välillä. Sähköauton kulutus vaikuttaa suoraan auton toimintamatkaan

Suositeltavaa on, että pikalatausasemalle suunnataan kun auton toimintamatkaa on jäljellä n. 10-30% ja ladataan sen verran minkä verran tarvitsee, jotta pääsee seuraavalle latausasemalle, toki kannattaa aina ladata pikkuisen ekstraa, mikäli esim. sääolosuhteet muuttuvat radikaalisti. Pikalatausasemalla kannattaa lopettaa lataus n. 80% paikkeilla, tämän jälkeen lataus merkittävästi hidastuu loppua kohden.

Lyhenne sanoista Over the Air eli langattomasti tapahtuvaa päivitystä autoon. OTA päivitykset tuovat autoon usein uusia ominaisuuksia, korjauksia ja parannuksia toimivuuteen ja turvallisuuteen. Päivitysten aikana auton tulee olla yhteydessä internettiin.

Kulkee täysin sähköllä, eikä sisällä minkäänlaista polttomoottoria. Ajoneuvo on täysin päästötön, ja antaa tehokkaan ja hiljaisen ajonautinnon. Täyssähköautolla onnistutaan pienentämään ympäristövaikutuksia ja päästään myös usein pienempiin autoilun kokonaiskustannuksiin vs. polttomoottoriauto.

Kulkee osittain sähköllä, osittain polttomoottorilla. Voi olla sähkö+bensa ja sähkö+diesel -autoja. Sähköä voi ladata autoon ja auto kulkee halutessasi (ja mikäli sähköä on akustossa) pelkällä sähköllä.

Autoa ei voi ladata. Auto kerää energiaa akustoon ajaessa (esim. jarrutuksissa) ja käyttää sitä ajonaikana, helpottaakseen mm. liikkeellelähtöä ja pienentääkseen kulutusta. Kuljettaja ei voi päättää ajavansa pelkällä sähköllä.

Vehicle to Grid, ajoneuvosta verkkoon. Tällä tarkoitetaan kaksisuuntaista latausta, joka mahdollistaa ajoneuvon käyttämisen energiavarastona. Ja esim. sähkön hinnan olevan huipussaan/kysynnän olevan kova voisi sähköautosta myydä sähköä sähköverkkoon.

Vehicle to Home, ajoneuvosta kotiin. Ajoneuvosta voi ottaa virtaa kodin tarpeeseen esim. sähkökatkon aikana.

Vehicle to Vehicle. Ajoneuvosta on mahdollista ladata toiseen ajoneuvoon sähköä. Tämä on hyödyllinen esim. tilanteessa, jossa autossasi on ylimääräistä energiaa, ja toisella autolla uhkaa jäädä matka kesken.