Sähköauton kaksisuuntainen lataus voi mullistaa energiataloutesi
Sähköauton avulla voit pian säännellä muun muassa kodin sähkönkulutusta ja myydä sähköä. Sähköautoiluun liittyy termi kaksisuuntainen lataus. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten se käytännössä toimii? ”Ajatuksena kaksisuuntaisessa latauksessa on, että auton akkua voidaan käyttää energiavarastona. Tällöin auton akku voi toimia varavoimanlähteenä kodissa, apuna sähköverkon kuorman tasapainottamisessa tai välineenä sähkömarkkinoille sähkön myymisessä. Tulevaisuudessa autojen akut voivat isossa kaavassa toimia myös valtakunnan verkossa sähkönjakelun tasaajina”, DI Vesa Linja-aho summaa. Kaksisuuntaisen latauksen pihvi tavalliselle kuluttajalle on Linja-ahon mukaan sähkön hinnan vaihtelussa.
”Täyssähköauton akku on nykyautoissa isoimmillaan noin 100 kWh:n kokoinen ja siihen voi ladata sähköä vaikkapa useamman päivän omakotitalokäytön tarpeisiin. Sähköä ladataan yöllä, kun se on halpaa ja sitä voi purkaa omaan kotiverkkoon esimerkiksi aamulla klo 7–9 välillä, kun sähkö on kalleimmillaan”, kertoo Linja-aho.
Kaksisuuntainen lataus mahdollistaa sähköauton akun käyttämisen myös varavoimalana. Jos sähkölinjat menevät poikki talvimyrskyissä, sähköauton akun avulla sähköistää kotiaan parhaimmillaan useamman päivän ajan valtakunnan sähkönjakelun palautumista odotellessa. ”Edullista yösähköä voi ladata tietysti pelkkää ajamista varten yksisuuntaisellakin lataamisella, mutta jos auton haluaa valjastaa osaksi omaa energiatalouttaan, tarvitaan kaksisuuntainen latausasema. Sen avulla esimerkiksi aurinkopaneeleista kertyneen ylijäämäsähkön voi myydä valtakunnan verkkoon parhaalla hetkellä pörssisähköhintaan.”
Linja-aho on yksi parhaiten sähköautoiluun erikoistuneita asiantuntijoita Suomessa ja istuu monissa kansainvälisissä työryhmissä, joiden tavoitteena on muun muassa luoda standardeja niin sähköautojen lataustapoihin, kuin sähköautoiluun liitettäviin termeihin.
Vesa Linja-ahon kuva: Ami Koiranen
Termiviidakko tutuksi
Kaksisuuntaisesta latauksesta puhuttaessa käytetään yleisesti seuraavia lyhenteitä:
V2G (Vehicle to Grid) eli ajoneuvosta voi myydä sähköä verkkoon päin.
V2H (Vehicle to Home) eli ajoneuvoa voi käyttää kodin sähkökuormaa tasapainottamaan ja/tai varavoimana.V2L (Vehicle to Load) eli ajoneuvosta voi syöttää yksittäistä kuormaa, kuten sähkögrilliä piknikillä.
”V2G ja V2H ovat teknisesti sama asia. Ero on lähinnä siinä, että verkkoon myytäessä täytyy olla sähkön myyntisopimus energiayhtiön kanssa, omin päin ei saa kukaan syöttää sähköä valtakunnan verkkoon. Mutta omaan kotiin voi syöttää sähköä, kunhan latauspiste on määräystenmukainen ja laillisen urakoitsijan asentama. Jakoyksikkönä toimii sama latausasema, jossa auto on kiinni. Latausasema muuntaa auton käyttämän tasasähkön vaihtosähköksi ja toisinpäin”, Linja-aho selittää.
V2L taas on käytännössä voiman ulosottoa autosta.
”Joissain automalleissa on jo nyt V2L-toiminto, eli auton latausporttiin saa adapterin, jossa on sukopistorasia, johon voi kytkeä vaikkapa grillin tai porakoneen.”
Käytännössä kaikki nyt markkinoille tulevat sähköautot tukevat jo nyt, tai viimeistään ohjelmistopäivityksen jälkeen, kaksisuuntaista latausta. Itse autossa ei tarvitse eikä kannata olla kaksisuuntaista laturia, vaan muunnos tasasähköstä verkkosähköksi kannattaa tehdä rakennuksen sähköverkkoon asennetussa latausasemassa.
Toistaiseksi kaksisuuntaiset latausasemat ovat hinnaltaan niin kalliita, ettei niiden hankkiminen ole ollut mielekästä. Kaksisuuntaisen latauksen mahdollistavia latausasemia on Suomessa ollut vasta muutama koekappale. Kysynnän kasvaessa latausasemien hinta kuitenkin laskee ja kaksisuuntainen lataaminen pääsee kunnolla vauhtiin. Se tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia yhteiskunnankin näkökulmasta.
”Suomessa on nyt yli 45 000 täyssähköautoa ja määrä kasvaa koko ajan noin 2000 auton kuukausivauhdilla. Esimeriksi 100 000 sähköautoa 11 kilowatin kaksisuuntaisen latausaseman päässä tarkoittaa teoriassa 1,1 gigawatin virtuaalista voimalaitosta. Tämä mahdollistaa laajemmassa kaavassa sähkönjakelun ja samalla myös sähkönhinnan vaihtelun tasaamista. Tällaisten tehojen kytkeminen verkkoon tai pois verkosta pitää tietysti tehdä koordinoidusti. Muutokseen valmistautuminen on jo käynnissä. Tärkeitä toimijoita ovat energia-alan yhtiöt, etenkin verkonhaltijat sekä viranomaiset ja Fingrid”, Linja-aho kertoo.
Sähköautot ja niiden latausasemat voivat toimia myös sähkönjakelun kulutushuippujen tasaajina. ”Jos auto on työpaikan pihassa kahdeksan tuntia kiinni johdossa, sillä että latauksen suunta vaihtuu tunnin ajaksi, ei ole mitään merkitystä autoilijalle, mutta jo puolen minuutin lataustehon lasku voi helpottaa huomattavasti verkon kokonaiskuormitusta, jos siinä mennään hetkellisesti äärirajoille”, Linja-aho sanoo.
Monia kuluttajia mietityttää kaksisuuntaisessa latauksessa sähkön hallinta. Jos normaalisti lataa sähköautoa, tietää että hetkellä x akku on täynnä. Voiko kaksisuuntaisen latauksen kanssa käydä niin, että akustasi onkin ”lainattu” virtaa, kun haluaisit yllättäen lähteä liikkeelle?
”Teoriassa kyllä, käytännössä ei. Tämä on sopimustekninen asia, ei tekninen asia. Esimerkiksi Helenin muutamassa testipisteissä saa puhelinsovelluksesta valita, kuinka täynnä akun pitää olla tietyllä kellonlyömällä. Oleellista on kuitenkin, että auton akusta ei viedä virtaa tietämättäsi. Latauksen tai jakelun suuntaa voi jokainen säännellä itse applikaation avulla”, sanoo Linja-aho.