Secto vaikuttaa yhteiskunnallisesti kestävän autoilun puolesta

Secto on ollut vastuullisen autoilun edelläkävijä vuodesta 2010. Yhtä kauan olemme pyrkineet vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kestävän autoilun edistämiseksi. Olemme nousseet vähäpäästöisen autoilun ajatusjohtajaksi ja eri mediat pyytävät meiltä säännöllisesti asiantuntijalausuntoja ja kannanottoja. Olemme kommentoineet niin autoilun kokonaiskustannuksia kuin kestävän autoilun merkitystä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Vuonna 2024 korostimme eri tapahtumissa pitämissämme puheenvuoroissa edelleen autokannan päästöjen alentamisen tärkeyttä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Nostimme myös esiin yritysautoilun kokonaiskustannusten (TCO) merkityksen. Vaikka esimerkiksi sähköauto olisi hankintahinnaltaan polttomoottoriautoa kalliimpi, ilmastoystävällisemmällä sähköautolla ajaminen on kokonaiskustannuksiltaan useimmiten edullisempaa halvemman energialähteen ansiosta.

Jatkoimme vuonna 2024 myös osallistumista keskusteluun, joka koski Suomen hallituksen kaavailemaa vähäpäästöisten työsuhdeautojen alennetun verotusarvon poistoa vuodesta 2025 alkaen. Teettämämme selvityksen mukaan ehdotetun kaltainen verotuksen muutos olisi vaikeuttanut maamme asettamien ilmastotavoitteiden saavuttamista. Valtiovarainministeriön laskelman mukaan vuoteen 2025 voimassa olleen käytännön jatkaminen olisi aiheuttanut valtiolle 59 miljoonan euron vuosittaiset veromenetykset. Julkisuudessa esitetty laskelma perustui oletukseen, että työsuhdeautoilijoiden autoetu lisätään palkkaan, ja että vähäpäästöisen tai päästöttömän auton valitseminen olisi pienentänyt näin työntekijän verotettavia tuloja. Tilaamamme selvityksen perusteella laskelmien pohjana oleva oletus oli kuitenkin virheellinen. Selvityksen mukaan lähes 80 prosentilla autoedun hyödyntäjistä on työsopimuksessaan kokonaispalkkamalli, jossa autoetu on osa kokonaispalkkaa eikä näin vaikuta lainkaan työntekijän verotettaviin kokonaistuloihin. Näin ollen myös alennetun verotusarvon poistosta saatavat säästöt olisivat todellisuudessa olleet olleet vain murto-osa valtiovarainministeriön laskelmassaan esittämästä arviosta. 

Lisäksi toteutimme kyselyn verotusarvon poiston vaikutuksista omassa asiakaskunnassamme. Kyselyn mukaan alennetun verotusarvon poisto olisi saanut valtaosan niistä työsuhdeautoilijoista, joilla on tällä hetkellä käytössään päästötön tai vähäpäästöinen auto, luopumaan täyssähköisestä tai hybridiautostaan.

Täyssähköisten työsuhdeautojen verokannuste jatkuu

Kannanottomme saivat hyvin näkyvyyttä ja muun muassa valtakunnalliset mediat Kauppalehti, Iltalehti ja Talouselämä haastattelivat toimitusjohtaja Matias Henkolaa artikkeleihinsa. Jatkoimme vaikuttamista aina siihen asti, että hallitus teki päätöksensä, joka oli lopulta myönteinen. Vaikka Suomen talous vaatii yhä suuria menoleikkauksia ja veronkorotuksia, hallitus päätti vuonna 2024, että täyssähköisten työsuhdeautojen verokannustetta jatketaan vuoteen 2029 asti. Hallituksen linjaus oli hyvä uutinen liikenteen kokonaispäästöjen alentamisen ja Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta, ja se hyödyttää kaikkia suomalaisia työsuhdeautoilijoita, jotka ovat valinneet matalapäästöisen auton.  Yhä useampi yritys on sitoutunut toimimaan pienemmän hiilijalanjäljen saavuttamiseksi ja yritysautoilun päästöjen vähentäminen on monelle yritykselle merkittävin tapa vaikuttaa asiaan. 

Työsuhdeautoilla on edelleen tärkeä rooli vähäpäästöisen autoilun yleistymisessä. Uusista työsuhdeautoista jo yli 44 prosenttia oli vuonna 2024 täysin sähköisiä. (Autoalan Tiedotuskeskus 1/2025) Työsuhdeautojen keskimääräinen käyttöikä on noin kolme vuotta, minkä jälkeen ne siirtyvät kuluttajamarkkinoille käytettyinä autoina. Noin joka viides teillämme liikkuva auto on joko entinen tai nykyinen työsuhdeauto. Suomen kokonaisautokannasta vasta 4,3 prosenttia on täyssähköisiä autoja ja 6 prosenttia ladattavia hybridejä, joten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kannusteita vähäpäästöisen työsuhdeauton hankintaan tarvitaan edelleen. (Luvut: Autoalan Tiedotuskeskus 1/2025)